Artikkeli on julkaistu Puumies-lehdessä 7/2025
Puualan jatko-opintojen ja tutkimushankkeiden tukeminen ovat ydinkohteita, joita Puumiesten Ammattikasvatussäätiö on rahoittanut jo yhteensä lähes neljän miljoonan euron summalla historiansa aikana.
Perustettaessa Puumiesten Ammattikasvatussäätiötä vuonna 1972 aiempien rahastojen työn jatkajaksi sen tarkoitukseksi määritettiin metsissä ja mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa toimivan, ensisijaisesti Puumiesten Liiton jäsenkuntaan kuuluvan ammattimieskunnan ammatti- ja kielitaidon tukemisen. Nykyisinkin säätiö myöntää avustuksia ja apurahoja puualaa tukevien jatko-opintojen suorittamiseen, mutta yhä enenevässä määrin myös alaan kuuluvan tutkimus- ja kehitystyön tukemiseen.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Peltonen toteaa, että säätiö on ollut 2000-luvulla lähes sadan erilaisen puualan hankkeen tukija. Onnistunut varainhoito on mahdollistanut apurahamäärän kasvamisen niin, että 2000-luvulla jaettu summa on keskimäärin 150 000–180 000 euroa vuodessa. Peltonen korostaa omaisuuden hoidossa harkittua maltillisuutta ja riskittömyyttä. Säätiön säädekirjan ehto on, että pääomaan ei kosketa. Vuosittaisten apurahojen suuruus tulee kokonaisuudessaan sijoitustuotoista.
Apurahakohteet hajautuvat usealle lohkolle
Kun tarkastellaan viimeisen 15 vuoden jaksoa, on havaittavissa jossain määrin apurahakohteiden eriytymistä ja keskittymistä. Jaettu kokonaissumma vuosina 2010–2025 on ollut 2,18 miljoonaa euroa. Myönnettyjä apurahoja on ollut yhteensä reilut 500 kappaletta. Vuosittaisten hakemusten määrä on yli kaksinkertainen myönnettyihin verrattuna.
Kappalemäärin eniten apurahoja jaetaan edelleen henkilökohtaisiin jatko-opintoihin. Hannu Peltonen muistuttaa, että tukea ei myönnetä perustutkintojen suorittamiseen. ”Olemme linjanneet siten, että jatko-opinnoilla tarkoitetaan ammattitaitoa täydentävää koulutusta tai jatkotutkinnon suorittamista esimerkiksi puusepästä insinööriksi, insinööristä diplomi-insinööriksi tai diplomi-insinööristä tohtoriksi. Mutta siirtymistä alemman korkeakoulututkinnon kandidaattivaiheesta suoraan ylemmän korkeakoulututkinnon, kuten maisteri- tai diplomi-insinööritutkinnon suorittamiseen ei lueta jatko-, vaan perusopinnoiksi”, hän opastaa hakijoita.
Hannu Peltonen pitää erittäin ilahduttavana tohtorikoulutuksessa olevien hakijoiden määrää. ”Tarkasteluajanjaksolla väitöskirjatutkimuksiin on myönnetty kolmisenkymmentä apurahaa. Suuruudeltaan väitöskirja-apurahat ovat olleet keskimäärin noin 4 000 euroa”, hän kertoo. Henkilökohtaisia apurahoja ovat myös matka-apurahat, joita etenkin tutkijat hakevat alan konferensseihin ja muihin kansainvälisiin tapahtumiin.
Hankehakemusten ryhmä on melko heterogeeninen, mutta kokonaisuutena voidaan nähdä muutama alue, joilla tutkimus- ja kehitystyötä tehdään muita voimallisemmin. Suurimman ryhmän muodostavat koulutuksen ja oppimateriaalien kehittämiseen liittyvät hankkeet ja selvitykset.
Toinen suuri lohko on puurakentamisen ja puunkäytön lisäämiseen sekä tuoteominaisuuksiin liittyvät hankkeet. Edellä mainittujen tutkimus- ja hankeapurahojen keskimääräinen suuruus on ollut 12 000–14 000 euroa.
Kolmantena voidaan mainita nuorisoviestinnän hankkeet, jotka ovat kanavoituneet pääasiassa Suomen Metsäyhdistyksen kautta. Lisäksi tuettavia kohteita ovat vuosittain olleet muun muassa metsä- ja puutieteiden tutkimukset sekä alan kilpailukyvyn ja liiketoiminnan edistämiseen liittyvät hankkeet, samoin imagotutkimukset ja vastaavat selvitykset.
Hyvä säätiötapa velvoittaa
Puumiesten Ammattikasvatussäätiön apurahojen myöntämisperusteista sitovin on alkuperäinen perustavoite ja tarkoitus: myöntää apurahoja ensisijaisesti Puumiehet ry:n (ent. Puumiesten Liiton) jäsenille. ”Jäsenyys on ratkaiseva yksittäinen tekijä, joka hakemusten käsittelyssä huomioidaan”, Hannu Peltonen toteaa.
Silloin tällöin säätiön puheenjohtajalta tiedustellaan myös yritysten tukemismahdollisuudesta. Peltonen painottaa, että säätiö ei myönnä apurahoja yksittäisten yritysten liiketoiminnan tukemiseen. Hän korostaa säätiön yleishyödyllistä statusta, jonka mukaan toimitaan niin kirjanpidon kuin viranomaistenkin suhteen.
Säätiön apurahojen hakuaika on aina vuoden alussa tammi–helmikuun aikana. Apurahahausta ilmoitetaan Puumies-lehdessä sekä säätiön sivuilla, mistä saa lisätietoja hakemisesta ja myönnetyistä apurahoista. Hannu Peltonen toivoo, että yhtä hyvin yksittäisten puumiesjäsenten kuin myös alan hankkeiden ja tutkimuksen parissa työskentelevien henkilöiden tulevaisuuden suunnitelmissa on kohteita, jotka istuisivat hyvin säätiön tukitoimintaan. ”Säätiömme on monipuolinen mahdollistaja”, hän alleviivaa toiminnan laajuutta ja merkitystä puu- ja metsäalalle.
Kirjoittaja Ritva Varis