Jakosumma on merkittävä panos puualalle
Artikkeli on julkaistu Puumies-lehdessä 3/2022
Puumiesten Ammattikasvatussäätiö on vakavarainen säätiö, joka jakaa apurahoja metsä- ja puualan osaamistason ylläpitämiseen ja kohottamiseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.
Vuosi 2022 on Puumiesten Ammattikasvatussäätiön juhlavuosi. Toiminnan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Säätiö on perustettu vuonna 1972 Puumiesten Liiton silloisten rahastojen pohjalle.
Liiton silloinen toiminnanjohtaja Tapio Kytö ja puheenjohtaja Kauko Herve lähettivät säätiön perustamisasiakirjan ja säännöt oikeusministeriöön 17. huhtikuuta 1972. Ministeriö vahvisti säätiön perustamisen 3. heinäkuuta samana vuonna.
”50 vuoden aikana Puumiesten Ammattikasvatussäätiö on jakanut apurahoina noin 2,5 miljoona euroa. Apurahan saajia on kaikkiaan ollut noin tuhat”, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Peltonen. Säätiön toiminta on ollut Peltosen mukaan merkittävä tuki puutoimialan kilpailukykyisyyden ja kehittymisen eteenpäin viemisessä.
Maltillista sijoitustoimintaa
Puumiesten Ammattikasvatussäätiön omaisuus koostuu osake- ja rahastosalkusta. ”Osakkeet ovat pääsääntöisesti suomalaisten yritysten osakkeita. Rahastoissa on enemmän hajauttamista. Omaisuudenhoidossa tärkeimpiä kriteereitä ovat maltillisuus ja riskittömyys”, Hannu Peltonen kertoo säätiön sijoitustoiminnasta.
Säädekirjan mukaan säätiön pääomaan ei kosketa, vaan jaettava apurahasumma määräytyy omaisuudesta syntyvän tuoton mukaan. Yleishyödyllisten periaatteiden mukaisesti koko tuotto jaetaan vuosittain apurahoina, jotka ovat haettavissa aina alkuvuodesta.
Alkuvuosista apurahojen määrä on kasvanut omaisuuden karttuessa. Maltillinen omaisuudenhoito on mahdollistanut jo vuosikymmenien ajan suhteellisen tasaisen apurahavirran puu- ja metsäalan hyväksi. Jaettava summa on 2000-luvulla ollut keskimäärin 150 000 euroa vuodessa. Hakemusten määrä ja haettujen apurahojen yhteissumma on vuosittain kaksi tai kolme kertaa suurempi kuin myönnettyjen apurahan saajien määrä ja myönnetty kokonaissumma.
Apurahoja jatkokoulutukseen ja tutkimukseen
Hannu Peltonen kertoo, että apurahakohteet jakautuvat henkilökohtaisiin apurahoihin ja erilaisille yhteisöille myönnettyihin apurahoihin. ”Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään jatko-opintojen suorittamiseen. Perustutkintojen tukeminen ei kuulu säätiön toiminta-alueisiin. Säädekirjan mukaan henkilökohtaiset apurahat ovat pääasiassa tarkoitettu puumiesten jäsenkunnan haettavaksi. Myös alaan kuuluva tutkimus- ja kehittämistyö ovat kohteita, joihin yhteisöhakijoille apurahoja myönnetään”, hän kuvaa apurahojen jakautumista.
Apurahojen käyttökohteet ovat vuosien myötä jonkin verran muuttuneet. Aluksi säätiön myöntämät apurahat kohdistuivat usein kieliopintoihin ja ammattia täydentävien kurssien suorittamiseen. ”Nykyisin tyypillisiä hakemuksia ovat kansainvälisiin konferenssimatkoihin, opintomatkoihin, opettajatutkintoihin, ylempiin korkeakoulututkintoihin ja väitöskirjatutkimuksiin liittyvät hakemukset”, Peltonen kertoo hakijoiden kohteista. Suuntaus näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi korkeampaa tutkintoa suorittavia hakijoita tai väitöskirjahakijoita on aiempaa vähemmän. Peltonen näkee tässä kehityksessä viitteitä siitä, että alalle on valmistunut ja valmistuu aiempaa vähemmän ihmisiä.
Yhteisöhakijoita ovat puu- ja metsäalan tutkimuslaitokset, järjestöt ja yhdistykset sekä oppilaitokset ja yliopistot. ”Säätiö on ollut mukana useissa laajoissa alan hankkeissa yhtenä tukijana. Jatkossakin toivomme, että säätiölle osoitetaan alan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyviä hakemuksia”, Peltonen sanoo. Vaikka säätiö on toiminut jo 50 vuotta, tulee hänen mukaansa huolehtia jatkossakin sen tunnettuudesta alalla. Säätiön toiminnan tavoitteiden mukaisesti Peltonen korostaa yhteistyökumppaneiden verkostojen merkitystä puualan osaamisen ja kilpailukyvyn parantamisessa.
Kolme puheenjohtajaa
Säätiön hallituksen johdossa on 50 vuoden aikana toiminut kolme puumiestä. Hannu Peltonen on johtanut säätiötä viimeiset kymmenen vuotta. Häntä ennen puheenjohtajina toimivat Martti Viertola (vv. 1979–2012) ja Taito Stenholm (vv. 1972–1978). Sekä Viertola että Stenholm olivat mukana perustamassa säätiötä vuonna 1972.
Taito Stenholm (1904–2002) oli Puumiesten Liiton kunniapuheenjohtaja. Hän oli liiton perustajajäsen, ja toiminut yhdistyksen puheenjohtajana, Puumies-lehden päätoimittajana sekä liiton toiminnanjohtajana. Työuransa hän teki sahateollisuuden johtotehtävissä jääden eläkkeelle sahanhoitajana Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän sahalta.
Martti Viertola on kutsuttu Puumiesten Liiton kunniapuheenjohtajaksi Stenholmin jälkeen. Myös hänen työuransa on tapahtunut sahateollisuudessa alkaen Kurikoiden omistamien Kouran Höyrysahan ja Suolahden Puun palveluksessa ja jatkuen Kyttälän Sahan ja Rosenlewin Seikun sahanjohtajan tehtävien kautta Pohjan Sahan rakentaman Vilppulan uuden sahan johtoon. Viertola on toiminut Puumiesten Liiton puheenjohtajana ja pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä. Hän asuu nykyisin Seinäjoella.
Hannu Peltonen on ollut säätiön hallituksen jäsen vuodesta 2000 alkaen. Säätiön hallituksen puheenjohtajana hän aloitti Viertolan jälkeen vuonna 2012. Peltonen kutsuttiin Puumiesten Liiton kunniajäseneksi vuonna 2015. Hän toimi liiton puheenjohtajana vuodet 1993–99 ja hallituksen jäsenenä 1981–2015. Työuransa hän tehnyt Hacklin-yhtiön palveluksessa Porin Mäntyluodossa, mistä jäi tuotantojohtajan tehtävästä eläkkeelle vuonna 2012.
Hallituksen jäsenet edustavat alaa
Puumiesten Ammattikasvatussäätiö toimii itsenäisesti. Sitä johtaa säädekirjan mukaisesti hallitus, jossa on yhdeksän jäsentä. Hallitus täydentää itse itsensä. Hallituksen jäsenet ovat kaikki ansioituneita puumiehiä, jotka ovat edustaneet laaja-alaisesti metsä- ja puualan eri haaroja sekä maantieteellisesti eri alueita.
Edellä mainittujen puheenjohtajien lisäksi säätiön hallitukseen ovat vuosikymmenten aikana kuuluneet seuraavat henkilöt: Pauli Aarnikoivu, Kauko Herve, Reino Ilmoniemi, Tauno Valkama, Pertti Joensuu, Aatos Teräväinen, Veikko Kiviharju, Toivo Aalto, Alpo Raami, Erkki Haapanen, Valto Tahvanainen, Tenho Mikkonen, Keijo Mäkipää, Jukka Kleemola, Valto Halonen, Paavo Uski, Aaro Hiltunen, Henrik Frey ja Kauko Yläsaari.
Nykyiseen säätiön hallitukseen kuuluvat Hannu Peltonen (puheenjohtaja), Harri Haapaniemi, Heikki Holma, Veikko Niemi (varapuheenjohtaja), Heikki Nikula, Markku Rokkila, Ritva Varis, Erkki Verkasalo ja Sakari Virtanen.
Säädekirjan mukaan säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Viimeisin testamenttilahjoitus säätiölle tuli Maija-Liisa Kivisen jälkisäädöksen mukaan v. 2021. Puumiesten Liitto, alueyhdistykset, yritykset ja järjestöt ovat omalta osaltaan kartuttaneet säätiön omaisuutta juhlavuosien ja muiden merkkitapahtumien yhteydessä. Säätiön toimintaa voi juhlavuoden merkeissä tukea lahjoituksin ottamalla yhteyttä puheenjohtajaan.
Säätiön 50-vuotisjuhlatapahtumaa on vietetty 2. huhtikuuta Mäntän Klubilla. Säätiön hallituksen juhlavuonna myöntämät apurahat ja niiden saajat julkaistaan seuraavassa numerossa. Ne ovat nähtävillä myös säätiön sivuilla.
Säätiön taustahistoriaa
Puumiesten Ammattikasvatussäätiö on syntynyt aiemmista Puumiesten Liiton rahastoista, joista muodostettiin säätiö v. 1972. Vanhin rahastoista oli rehtori, teollisuusneuvos Artturi Kävyn ammattikasvatusrahasto, joka perustettiin Kävyn täyttäessä 70 vuotta 17. kesäkuuta 1944. Varoja oli koottu rahastoon jo 1930-luvulla myytyjen Käpy-mitalien tuotoista. Ennen juhlapäivää puumiesten kerhot velvoitettiin keräämään lisää varoja rahastoa varten. Monet yritykset tekivät huomattavia lahjoituksia keräyksen aikana.
Kävyn ammattikasvatusrahastoa johti hoitokunta, johon kuuluivat Suomen Puumiehet ry:n johtokunta puheenjohtaja Jaakko Turjan johdolla sekä Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton edustajana toimitusjohtaja Ilmari Koskinen. Lisäjäsenenä oli Suomen Sahateollisuuskoulun rehtori Eino A. Jussila.
Hoitokunta jakoi vuosittain apurahoja hakemusten perusteella. Heti sodan jälkeen etusijalla olivat sodassa vammautuneet. Vuoteen 1955 mennessä Kävyn rahastosta oli jaettu stipendeinä lähes 600 000 markkaa, mikä ylitti alkupääoman suuruuden.
Sijoituskysymyksiä pohdittaessa v. 1947 hoitokunta päätti hankkia Ab Kemi Oy:n, Kymin Osakeyhtiön ja Nokia Osakeyhtiön osakkeita sekä valtion II korvauslainaa yhteensä yli 460 000 markan arvosta. Näistä etenkin Nokian osakkeet ovat vuosikymmeniä myöhemmin osoittautuneet merkittäväksi säätiön pääomaksi, mikä on mahdollistanut 1990-luvulla apurahamäärien kasvattamisen aiempaa suuremmalle tasolle.
Seuraava rahasto syntyi, kun toimitusjohtaja Arvo Päiväsalo lahjoitti 50 000 markkaa nimeään kantavan rahaston perustamiseen. Jussin rahasto syntyi v. 1964 toimitusjohtaja Juho Luhdan tekemän lahjoituksen pohjalta. Luhta kartutti rahastoaan vielä testamentissaan (1967). Päiväsalo ja Luhta olivat tunnettuja puutavarakauppiaita, Päiväsalo Tampereelta ja Luhta Jyväskylästä.
Yhteensä nelisenkymmentä puumiestä sai apurahan näistä rahastoista ennen säätiön perustamista.
Puumiesten Ammattikasvatussäätiötä perustettaessa vuonna 1972 Puumiesten Liitto asetti peruspääomaksi kurssirahastostaan 30 000 markkaa ja siirsi edellä mainitut rahastot säätiön hallintaan. Liiton kunniapuheenjohtajan Taito Stenholmin täyttäessä 70 vuotta 1974 liitto muisti häntä rahalahjoituksella, mistä säätiöön syntyi Stenholmin rahasto. Stenholm kartutti lahjoituksilla nimikkorahastoaan myöhemmin. Maija-Liisa ja Eero Kivisen rahasto on perustettu vuonna. 1994. Liiton puheenjohtajana toiminut Eero Kivinen menehtyi äkillisesti edellisvuonna. Liiton täyttäessä 70 vuotta vuonna 2000 Tähkä Oy:n Rossit lahjoittivat peruspääoman Pentti Rossin rahastoon.
Kirjoittaja Ritva Varis