Artikkeli on julkaistu Puumies-lehdessä 7/2025
Lapset ja nuoret ovat suomalaisen metsäviestinnän uranuurtajan Suomen Metsäyhdistyksen tärkeä kohderyhmä. Nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen korostaa, että kasvatus ja nuorisoviestintä on pitkäjänteistä työtä. Se ei ole sprinttilaji vaan maraton.
Sirpa Kärkkäinen, jos kuka, tietää, mistä puhuu. ”Tavoitteena on, että jokaisella Suomessa asuvalla nuorella on tiedot metsien ekologiasta ja niiden kestävästä käytöstä. Tämän vuoksi olemme keskittyneet tukemaan varhaiskasvattajien ja perusopetuksen opettajien työtä. Perusasia on huolehtia siitä, että opetussuunnitelmia uudistettaessa metsät ja luonnonvarojen kestävä käyttö näkyy valtakunnallisissa opintosuunnitelmissa (ops). Se mahdollistaa yhteistyön koulujen kanssa”, hän kuvaa Suomen Metsäyhdistyksen nuorisotyön tavoitteita.
Erityisen ylpeä Sirpa Kärkkäinen on siitä, miten hyvin opetussuunnitelmatyössä on onnistuttu. Esimerkiksi biologian ops:ssa suomalainen metsä säilyi sinä ekosysteeminä, jota kaikissa kouluissa nyt opetetaan. Uutena alueena ops:ssa mukana on myös biotalous. Laaja-alaista tukea erityisesti tähän työhön tarjoaa Metsäyhdistyksen koordinoima valtakunnallinen Metsän oppimispolku -verkosto, jossa toimii metsäalan ja ympäristökasvatuksen asiantuntijoita.
Merkittävä työkalu on ollut myös koko alan yhteinen Metsä puhuu -hanke, jolla voitettiin puhe ja alallakin osittain vallinnut tunne auringonlaskun alasta. Hankkeen tuloksena nuorista koottiin ns. Advisory Board, joka ryhtyi ideoimaan kouluvierailuja. Toiveissa oli rekkakiertue, mutta lopulta päädyttiin tuottamaan tuotesalkku, jonka avulla voidaan havainnollistaa, mitä kaikkea puusta tehdään. 2010-luvulla alkoi myös Mahdollisuuksien metsä – Suomen suurin työpaikka -koulukampanja. Nämä hankkeet ja projektit ovat onnistuneita ja saavuttaneet alalla vahvan kannatuksen. Sirpa Kärkkäinen luonnehtii itseään enemmän vertikaaliseksi asiantuntijuuden kehittäjäksi kuin uralla eteenpäin menijäksi. ”Onnistumista on kaikki se, mitä tehdään yhdessä, kuten yhteistyön rakentaminen alan toimijoiden sekä muiden ympäristökasvattajien ja seikkailupedagogien kanssa. Hyvä esimerkki on suuri ulkonaoppimisen tapahtuma ULOS-UT-OUT”, Kärkkäinen kiteyttää onnistumisen iloa ja siteeraa edesmenneen metsänhoitaja Kalervo Huttusen sanontaa: ”Vallan huiput ja onnen kukkulat ovat kaukana toisistaan.”
Puumiesten Ammattikasvatussäätiö tukemassa nuorisoviestintää
Metsäyhdistyksen nuorisoprojekteista pisin historia on jo 45 vuoden ajan toteutetulla keväisellä Metsävisalla, joka on valtakunnallinen metsätietokilpailu peruskoulun 7.–9.-luokkalaisille. Metsävisaan on osallistunut jo yli miljoona nuorta. Sirpa Kärkkäinen sanoo, että kaikkien hankkeiden ja projektien toteutuksessa apurahojen merkitys on suuri. ”On hienoa, että on rahoittajia, jotka lähtevät ennakkoluulottomasti mukaan”, hän toteaa.
Projektien rahoitus tulee useista virroista, joista yksi on Puumiesten Ammattikasvatussäätiön myöntämä tuki. Säätiön Metsäyhdistykselle myöntämien apurahojen kohde on säilynyt vuodesta toiseen samana, mikä on tehnyt Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnästä suurimman yksittäisen avustettavan kohteen. ”Nuorille suunnattu pitkäjänteinen metsäviestintä on välttämätöntä, jotta alan osaaminen ja kilpailukyky säilyy. Säätiömme on myöntänyt Metsäyhdistykselle vuosien 2010–2025 aikana yhteensä 14 apurahaa yhteisarvoltaan 210 000 euroa, mikä on kymmenesosa myöntämiemme apurahojen yhteismäärästä. Tämä apurahakohde kuvaa osaltaan hyvin säätiömme perustarkoitusta”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Peltonen kertoo.
Puu- ja metsäalalla tunnistetaan, miten haasteellista kilpailu osaajista on. Ilon aihettakin on. ”Nuorisobarometrin mukaan tänä vuonna nuorten kiinnostus puualaa kohtaan oli kasvanut kovasti. Hyvä juttu, mutta miten se saataisiin siirtymään hakijoiksi”, Kärkkäinen pohtii. Hän korostaa, että metsä- ja puukasvatuksen lisäksi projekteissa on pyritty rikkomaan stereotypioita alan työtehtävistä ja tuomaan esille modernia metsä- ja puualaa. Opinto-ohjaajat ovat avainasemassa nuorten tutustuessa eri aloihin.
Metsäyhdistyksen nuorisoviestintä korostaa hankkeissa ja projekteissa puun koko arvoketjun mukana pitämäistä. ”Yhtä ei ole ilman toista. Kun suunnittelen esimeriksi opettajakursseja, mietin, miten mukaan saadaan kohteita, joissa voidaan esitellä kaikkien osapuolten toimintaa.”
Nuorisoviestinnän maratoonari vaihtamassa vapaalle
Sirpa Kärkkäinen on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja, jonka juuret ovat Kemijoen uittoväylän varrella. Metsuri-isän ohje oli, että opiskelemalla metsänhoitajaksi voi hyvällä kelillä tehdä töitä ulkona ja huonolla toimistolla. No, ihan näinhän se ei ollut, mutta biologiasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut tytär valmistui metsänhoitajaksi pääaineenaan metsien arviointi ja käytön suunnittelu. Työtehtävien myötä puiden rinnalle ovat tulleet ihmiset, psykologia ja viestintä.
Työura alkoi suunnittelijana Tietotehtaalla ja jatkui Maa ja Vesi Oy:ssä, jossa tehtävänä oli rakentaa metsäsuunnitteluun ja veroluokitukseen GIS-järjestelmää. ”Se oli aivan uutta ja valmistimme muun muassa ensimmäiset digitaaliset kiinteistökartat. Metsäverotukseen olin perehtynyt jo Verohallituksessa, mistä oli hyötyä tuossa tehtävässä.”
Seuraavaksi vuorossa oli Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö, jonka palveluksessa Sirpa Kärkkäinen oli aloittamassa yhä toiminnassa olevaa Lohjan seudun Ympäristöklusteria. Tavoite on, että alueen isot ja pienet yritykset yhdessä julkisen sektorin kanssa edistävät alueen ympäristöasioita. Yliopisto tarjosi myös hyvät mahdollisuudet tehdä töitä eri alojen, kuten maisemasuunnittelun, matkailun ja opetuksen kanssa erilaisissa koulutus- ja aluekehitystehtävissä.
2000-luvun alussa Sirpa Kärkkäinen siirtyi toteuttamaan ja kehittämään kouluyhteistyötä Suomen Metsäyhdistyksessä. Siitä alkoi yli 20-vuotinen nuorisoviestinnän työkenttä, joka vaatii maratoonarin voimavaroja, suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä. Tänä syksynä hän on ylittämässä oman maratoninsa maaliviivaa ja jäämässä eläkkeelle.
Pitkän ja erittäin ansiokkaan uran kruununa järjestettiin elokuun lopussa Metsäalan nuorisoviestinnän kehittämisfoorumi, jossa luotiin suuntaviivoja tulevaisuuteen. Järjestelyissä ovat olleet mukana usean vuoden ajan Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen 4H-liitto, MTK, Maaseutuammattiin ry, Metsäkoulutus ry ja Metsäteollisuus ry. Tämän vuoden foorumia rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö, Puumiesten Ammattikasvatussäätiö sekä Metsämiesten Säätiö.
Tänä vuonna Sirpa Kärkkäinen kutsuttiin maailman suurimman ympäristökasvatusjärjestön FEE Foundation of Environmental Education’in kunniajäseneksi. ”Huomionosoitus yllätti, sillä olen siellä omasta mielestäni leimautunut ’puun käytön’ puolestapuhujaksi, kun olen tuonut esille sitä, millä tavalla meillä Pohjoismaissa metsät ovat ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeitä. Puuta on käytetty ja käytetään yhä eri tarkoituksiin riippuen siitä, millaisia yhteiskunnan tarpeet ovat milläkin aikakaudella ja missäkin päin maailmaa.”
Kun metsä on ollut lapsesta asti tiivis osa Sirpa Kärkkäisen elämää, ei metsäsuhde haalistu eläkkeelläkään. Metsät kutsuvat jatkossakin keräilijää ja metsästäjää yhdessä lyhytkarvaisten saksanseisojien Okon ja Kamun kanssa.
Kirjoittaja Ritva Varis